Sivut

tiistai 31. tammikuuta 2012

Muffinssimania

Paistelin jälleen muffinsseja - tosin fimosta. Tällä kertaa kokeilin puolittaa muffinssit, jotta niistä saisi tehtyä nappikorvakoruja.


Tein myös vähän erilaisia muffinsseja, kokeilin eri kuorrutuksia.


Suurin osa näistä päätynee myyntiin. Se huono puoli tässä väkertämisessä on, että syntyy "turhaa" tavaraa. Fimon pyörittely on hauskaa ja terapeuttista, mutta en mitenkään pysty itse käyttämään näitä kaikkia korviksia. Tai sitten järjestän blogiarvonnan jonka kautta pääsen eroon ylimääräisistä korviksista! ;)


Aurinko sai hiuksetkin näyttämään kivemman värisiltä!

Hauskoiltahan nuo korvissa näyttävät! Vielä en testannut nappikorviksia, osa kuivuu vielä (epoksiliimalla on tosi pitkä kuivumisaika, 16 tuntia). Mitäs te näistä tykkäätte?

EDIT: Muffinssikorviksia nyt Myytävänä-sivulla, hinta 5e! 
EDIT 2: Joudun poistamaan nappikorvikset myytävistä. Testailin niiden pysyvyyttä, eikä korvisalusta pysynyt muffinssissa kiinni!! Epoksiliimanhan pitäisi olla tosi kestävää, ja aivan varmasti oli jo kuivunut! Mikä avuksi, pro-fimoilijat?! Mikä ihme tässä mättää? Osa korviksista vaikutti pitäviltä, osasta taas korvistappi lähti vetämällä irti, todella outoa...

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Viikonloppu kuvina

Viikonloppuna ei tullut bloggailtua, oli niin paljon muuta tekemistä...


 Ystävä tuli kylään ja perusti väliaikaisen kynsistudion, jonka asiakkaaksi pääsin ;)


Laitoimme ruokaa ja siemailimme sangriaa (ruuasta ei jostain syystä tullut otettua kuvia).


Ulkona oli ihana talvisää, joka houkutti kävelylle.


Pakkasesta löytyi vielä mummon vadelmia ja äidin poimimia mustikoita jogurtin päälle.

Toivottavasti teilläkin oli ihana viikonloppu!

Pannunalustan päivitys, osa 2

Jatkoin järkyttävien Ikea-pannunalustojen tuunaamista uuteen uskoon. Ensimmäinen versio löytyy täältä (linkistä löytyy myös kuva alkuperäisestä olomuodosta, jos sen kamalan korkkimateriaalin haluat nähdä). Viimeksi käytin kangasta, tällä kertaa servettiä - tietysti ihanaa Klaus Haapaniemen suunnittelemaa Taikaa.


Kustomointi onnistuu näin:
1. Valitse mieleisesi servietti. Leikkaa se suunnilleen alustan kokoiseksi, jätä silti ympärille "saumavara".
2. Sekoita köyhän opiskelija versio découpage-lakasta (tai jos olet varakas, käytä ihan oikeaa découpagea, sitä saat askarteluliikkeistä): purkissa liimaa (esim. Erikeeper) ja vettä sekaisin.
3. Levitä liimalakkaa siveltimellä ensin pannunaluselle. Asettele sitten servietti varovasti päälle ja sivele liimaseosta myös sen päälle, aloita keskeltä ryppyjen välttämiseksi. Muista myös reunat! Sivellessä kannattaa olla varovainen, märkä servietti repeää helposti.
4. Siisti reunat tässä vaiheessa leikkaamalla ne reunan alta pois. (Itse jätin toisen puolen tekemättä, toki senkin voi päällystää samalla tavalla servietillä ja découpagella.) Anna kuivua.
5. Jotta pannunalusta olisi kestävä, lakkaa päälipuoli. Itse käytin Sinellistä ostettua mattaa sprayaskartelulakkaa ja laitoin 3 kerrosta. Voi olla että pitää vielä laittaa muutama kerros. Anna lakan kuivua aina kerrosten välissä. Valmista!


Huomattavasti kivempi kuin alkuperäinen pannunalunen! Sopii hyvin muiden Taika-astioideni kanssa, valkoinen pannunalunen tuo hyvin vaihtelua sinisiin astioihin. Toivottavasti alunen kestää myös käytössä hyvin.


Jos innostuit tästä, kurkkaa myös Ikea Hackersien sivulle. Sieltä löytyy vaikka mitä Ikea-tuotteita tuunattuina!

perjantai 27. tammikuuta 2012

Pistokkaat

Äiti toi viime kerralla käydessään pinon Suuria Käsityölehtiä. Niistä löytyikin vaikka mitä mitä tekisi mieli tehdä heti kun löytyy aikaa ja kärsivällisyyttä! Yleensä tekeminen kaatuu siihen, etten ensi lukemalta ymmärrä ohjeita, ja ajattelen, etten sitten kuitenkaan loppupeleissä ymmärrä.

Numerossa 11-12/2011 oli ohjeet virkattuihin pistokkaisiin, ja tällä kertaa käytin eri taktiikkaa: rupesin vain tekemään ilman, että olisin ensin lukenut ohjeita läpi.


Ohjeiden seuraaminen sujui täysin ongelmitta, mutta jouduin kuitenkin soveltamaan jonkin verran, sillä näytti uhkaavasti siltä, että pistokkaista tulisi minulle liian pienet. (Olin aika tyytyväinen, että ylipäätään osasin noin vain soveltaa.)


Pahaksi onneksi tossuista tuli sitten kuitenkin himpun verran liian suuret, joten ne päätynevät joko siskolle tai myyntiin. Lankana oli Novitan kelo, koukkuna 7-millinen.

Tässä vielä kuva Suuren Käsityölehden pistokkaista:


Olen kyllä sitä mieltä, että ohjeita noudattamalla niistä ei mitenkään olisi tullut kuvan näköiset, sillä kuvassa kantapään puolella on ihan kunnon reuna, joka vedetään kantapään yli niin, että tossut pysyvät jalassa. Itse jouduin tekemään lisäkerroksia, jotta olisin saanut edes jonkinlaisen reunan tehdyksi. Ja olen myös sitä mieltä, ettei alkuperäisellä ohjeella mitenkään olisi tullut 38-39 kokoisia tossuja (ellei sitten ole superlöysä käsiala). No, joka tapauksessa onnistuin ainakin kohtalaisesti ja virkkaaminen oli kivaa!


keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Uusi ulkoasu

Uudistin blogin ulkoasua tekemällä uuden bannerin ja raikastamalla värejä.


En ole vielä aivan varma, pidänkö tästä uudesta lookista vai en (onko banneri liian sekava?)... Saa nähdä, teenkö vielä muutoksia. Tykkään itse muiden blogeista, joiden banneri on kollaasimainen - sillä tavalla näkee helposti, minkälaisesta blogista on kyse.

Miltä uusi ulkoasu teidän silmiin näyttää? Olisi kiva kuulla kommentteja :)

tiistai 24. tammikuuta 2012

Kuparia ja kultaa


Innostuin ostamaan viikonloppuna isoja, rosoisia makeanvedenhelmiä. Ne eivät ole mitään priimalaatua, sillä useimpien helmien toinen puoli on puolipyöreä ja tummempi kuin toinen puoli. Se ei minua haitannut, vaan yhdistin kuparinväriset suuret helmet pienempien ja tasalaatuisempien makeanvedenhelmien kanssa.


Lopputulos on tosi kiva: kuparinruskeaa ja kylmänkultaista. Aika maanläheiset värit sanoisin. Tein jälleen helmet sitomalla, tällä kertaa melko lyhyen kaulanauhan - niitä minulla on melko vähän. Lukko on jälleen hopeaa.


Kaulakorun kaveriksi tein korvikset, joihin valitsin mahdollisimman tasalaatuiset ja pyöreät helmet. Koukut ovat hopeaa, muut osat korumetallia.


Setistä tuli tosi kiva, nämä värit on aika lailla mun all time favouriteja. Mietin vielä, tekisinkö myös rannekorun, niitä tulee käytettyä paljon vähemmän...


Tykkään helmisidonnasta paljon, oikeastaan paljon enemmän kuin vaijerikorujen tekemisestä, koska sitomalla tulee oikeasti tunne, että tekee käsillään jotain. Lisäksi sitominen on aika perinteinen tapa tehdä helmikaulakoruja. Olen iloinen, että osaan tällaisenkin tyylin - jos vaikka joskus saa perintöhelmet tai löydän kirpparilta rikkinäiset helmet, osaan korjata ne.

Helmisidonnassa saa olla aika tarkkana, sillä virheitä ei useinkaan voi korjata. Materiaalit toki ovat huomattavasti kalliimpia kuin esimerkiksi lasihelmet ja perusvaijeri, mutta vaijerikoru ei asetu kaulalle samalla tavalla kuin sidottu koru. Alla olevasta kuvasta näkyy, miten "lötkö" kaulanauhasta tulee, mikä vaikuttaa korun ulkonäköön ja käytettävyyteen.


Harrastetaanko ruudun toisella puolen koruilua tai helmeilyä? Onko joku kokeillut helmisidontaa?

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Tekeillä

Tällä hetkellä on monta rautaa tulessa. Kovin paljon en ole viime päivinä saanut valmiiksi - milloin lanka loppuu kesken, korviskoukkuja puuttuu tai työ on täytynyt aloittaa viiteen kertaan alusta. Purkamista, kaupassa juoksemista, uudelleen aloittamista, suunnittelua.

Tässä vähän kuvavinkkejä (todennäköisimmin) seuraavaksi valmistuvista värkkäyksistä:




Arvaatteko, mitä näistä valmistuu? :)

Jännittävää vaali-iltaa!

perjantai 20. tammikuuta 2012

Jäätä ja lunta

Keskiviikon winter wonderland muuttui eilen jääksi ja tuiskuksi.


Keittiön ikkuna oli jään peitossa.


Lämpömittari peittyi lumeen.


Lumen ja jään inspiroimana virkkailin lumikukkasia, jotka päätyivät tärkkäyksen jälkeen korviksiksi. En ole mikään virkkaamisen ihmelapsi, mutta näitä valmistui aika kasa samalla kun katsoin telkkaria. Lankana oli Novitan ohut puuvillainen virkkauslanka, koukun koko 1,25 mm.


Tässä ohjeet kukkien virkkaamiseen (sopii hyvin alottelijoille!):

Virkkaa 9 ketjusilmukkaa. Yhdistä seuraavaksi silmukat ympyräksi virkkaamalla piilosilmukka ensimmäiseen ketjusilmukkaan. Virkkaa 12 kiinteää silmukkaa ketjusilmukoista muodostuneeseen ympyrään siten, ettet pujota koukkua silmukoiden läpi vaan alta (ympyrän läpi). *Virkkaa sitten 6 ketjusilmukkaa, hyppää yhden kiinteän silmukan yli ja yhdistä ketjusilmukat kaareksi piilosilmukalla.* Toista *-* 6 kertaa, tuloksena 6 "terälehteä". Virkkaa sitten 8 kiinteää silmukkaa jokaisen muodostuneen terälehden ympärille samoin kuin teit alussa muodostuneen ympyrän ympärille. Tee viimeiseksi piilosilmukka ja päättele langat. Jos haluat tehdä kukista korut, tärkkää ne sokeriliemellä.


Tämä ei tosiaankaan ole oma ideani, tämän tyyppisiä koruja on näkynyt varmaan joka käsityöblogissa - mutta itselleni tämä oli ensimmäinen kerta kun tein virkattuja koruja. Lisäksi kaipasin jotain helppoa näperrettävää telkkarin katseluun, ja siihen tämä sopi mitä mainioimmin!

Loppuun vielä pieni väripläjäys, ettei tule ihan liian valkoista postausta!


Värikästä viikonloppua!

EDIT: Äiti kävi kylässä ja tykkäsi korviksista (mikä yllätys - äiti on tekeleideni uskollinen ihailija!). Annoin siis korvikset äidille, ja hänelle ne sopivatkin kivasti. On aina mukavaa, kun räpellykseni päätyvät käyttöön! Kuvassa näkyy myös vuosia sitten äidille tekemäni kaulakoru.

 

tiistai 17. tammikuuta 2012

Keskiviikkoaamuna


Kevään ensimmäiset tulppaanit, mukillinen uutta Clipperin valkoista vadelmateetä ja ulkona winter wonderland. Näillä on hyvä aloittaa tämä päivä.


Kaunista keskiviikkoa!

maanantai 16. tammikuuta 2012

Hot 'n Cold

Viikonloppuna blogissa oli hiljaista. Syynä oli kauhea, lauantai-aamuna alkanut niskajumi: pääni ei kääntynyt vasemmalle, joten joogatuntikin jäi välistä (lieneekö syynä liika näpertely viime viikkoina?). Nyt kuitenkin jotain, mitä puuhailin eilen illalla...

Ensiksi pieni kuva-arvoitus: mitä alla-olevassa kuvassa on, ja mitä siitä voisi tehdä?


Aivan oikein, ananashan se!


Tuore ananas oli viime viikolla useammassakin kaupassa tarjouksessa, ja pakkohan sitä oli ostaa, kun tiesin hyvän reseptin herkulliseen ananasjälkiruokaan. Jälleen kerran resepti on peräisin Hesarista: paistettua ananasta mausteilla.

Paistettuun ananakseen tarvitset siis:
kypsän ananaksen
1/4 tl kanelia
1/2 vaniljatangon
3 mustapippuria
3 maustepippuria
3 neilikkaa
1 rkl voita
1 1/2 dl sokeria
(2 rkl rommia jos haluat kokeilla liekittämistä)
(2 dl vettä jos haluat valmistaa samalla sokerisen mausteliemen, itse jätin pois)

Seuraavaksi kuvalliset ohjeet:

1. Varmista että ananas on kypsä. Kypsän ananaksen tunnistat makeasta tuoksusta ja hieman kimmoisasta kuoresta. Varmin keino on vetää aivan ananaksen lehtiruusukkeen keskeltä pari lehteä: jos ne irtoavat helposti, ananas on kypsä.


2. Murskaa kokonaiset pippurit ja neilikat morttelissa.



3. Halkaise vaniljatanko ja ota siemenet talteen. Aidon vaniljan käyttäminen on erittäin tärkeää onnistumisen kannalta. Vinkki: voit tehdä ylijääneistä tangoista vaniljasokeria, kun laitat ne tiiviiseen purkkiin sokerin kanssa, sillä niistä erittyy vielä melko voimakkaasti vaniljan maku ja tuoksu. Vaniljasta muuten tulee aivan ihana tuoksu keittiöön!


4. Sekoita kaikki mausteet (morttelissa murskatut pippurit ja neilikat, kaneli sekä vaniljatangon siemenet) sokerin kanssa sekaisin.


5. Leikkaa ananas sopiviksi paloiksi. Älä käytä ananaksen puumaista keskiosaa, ja leikkaa ulkokuori riittävän paksulti pois.


6. Kierittele ananaspalat maustesokeriseoksessa.


7. Paista ananaspaloja joka puolelta kuumalla pannulla voissa noin 5 minuutin ajan.
(8. Jos haluat varsinaista maustelientä, lisää vettä pannulle paistettuasi ananaspalat ja anna seoksen keittyä kokoon. Liekittämiseen en anna ohjeita, kun siitä kovin vähän tiedän!)


8. Tarjoile kuumat ananaspalat vaniljajäätelön kanssa. Vinkki: jos et halua jäätelön sulavan tai elegantimman annoksen, tarjoile annos isommalta lautaselta ja laita jäätelö ja ananas erilleen toisistaan. Tämä annos syötiin kuitenkin sohvannurkassa elokuvaa katsoen ja allekirjoittanut pitää sulaneesta jäätelöstä, joten ananas ja jäätelö ovat sulassa sovussa keskenään pienessä kupissa. (Huom, kuvan vaniljatangot ovat koristeena, eivät syötäväksi!)

Lopputuloksena täydellinen talvi-illan jälkiruoka: kuumaa ja kylmää, mausteista ja makeaa! Hmm, sopisikohan tähän annokseen myös chili...?

Hyvää alkanutta viikkoa ja tervetuloa mukaan uudet lukijat :)

perjantai 13. tammikuuta 2012

Marshmallows

Siskoni esitti toiveen vaahtokarkkisormuksesta. Idea kuulosti hauskalta, en ollut itse tullut ajatelleeksi moista. Epäilin vähän, onnistuisiko sen toteuttaminen fimolla...


No, ihan hyvinhän se onnistui! Tein saman tien korviksia ja riipuksenkin.



Nyt toivotaan, että sisko tykkää lopputuloksesta. Noita koruja tuli ylimääräisiä, joten ne ovat myynnissä. Ajattelin tehdä erillisen Myytävänä-välilehden, jos jotakuta kiinnostaisi ylimääräiset tekeleeni.

Vaahtokarkkikorujen hinnat:
- korvispari (koukut nikkelitöntä korumetallia) 6e
- riipus 3e + halutessasi ketju haluamallasi pituudella 2-4e
- sormus 4e
Lisäksi postikulut 0,8e. Kaikkien vaahtokarkkien koko on n. 25 mm x 12 mm - tosin koska ne ovat käsin tehtyjä, ne eivät ole täysin identtisiä eivätkä välttämättä näytä tehtaalta tulleilta. Jos kiinnostuit, laita kommenttiboksiin viestiä + sähköpostiosoitteesi.


Siskolle kiitos ideasta, näitä oli hauska tehdä :)

Rentouttavaa viikonloppua!

torstai 12. tammikuuta 2012

Nostalgialeivontaa

Yksittäinen leipomus, jota olen elämäni aikana useiten leiponut (sämpylöiden lisäksi) on mokkapalat. Ensimmäinen kerta oli varmaan kolmannella luokalla, ja siitä lähtien olen metsästänyt täydellistä mokkapalareseptiä. Mokkapaloista tulee mieleen 90-luku, ala-aste, koulun myyjäiset ja kaverien kanssa vietetyt leivontahetket koulun jälkeen.


Edellisestä mokkapalojen leivontakerrasta oli kulunut aikaa. Kuorrutuksen tekeminen on aina ollut minulle suuri ongelma. Olen testannut kymmeniä eri versioita, mutta kuorrutus tuntuu aina menevän pieleen, lähinnä ulkonäöllisesti. Innostuin kuitenkin viime viikolla, kun Hesarin ruokatorstai-sivulla oli juttu mokkapaloista. Se on Suomen googlatuin resepti! HS julkaisi Bulbuli-nimimerkin, 2 miljoonaa klikkausta saaneen mokkapalareseptin. Ajattelin, että tällä kertaa on pakko onnistua! Noh, pieleenhän se meni. Kuorrutus jähmettyy muutamissa sekunneissa levyltä nostamisen jälkeen, mikä tekee sen levittämisen todella hankalaksi. Ongelmana on siis ulkonäkö. Maussa ei onneksi ole vikaa ;)

Tässä kuuluisa resepti, jota käytin (tein tosin puolikkaan annoksen):

Mokkapalat
pellillinen

200 g voita
4 munaa
3 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta (Van Houten tms.)
3 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria (itse käytin kyllä vaniljasokeria)
2 dl maitoa

Kuorrutus:

50 g voita
1 pkt (500 g) tomusokeria
5 rkl vahvaa kahvia
1 rkl kaakaojauhetta (laitoin kyllä enemmän kun päällyste näytti kovin vaalealta yhdellä ruokalusikallisella)
2 tl vanilliinisokeria (jälleen kerran itse laitoin vaniljasokeria)

1. Sulata voi ja anna sen jäähtyä.
2. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne sokerivaahtoon vuorotellen maidon kanssa. Lisää viimeiseksi voisula.
4. Levitä taikina leivinpaperilla päällystetyn uunipellin päälle ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.
5. Anna pohjan jäähtyä, valmista sitten kuorrutus.
6. Sulata voi kattilassa miedolla lämmöllä.
7. Sekoita muut aineet keskenään ja sekoita voisulaan.
8. Levitä kuorrutus nopeasti pohjan päälle, koristele halutessasi nonparelleilla tai strösseleillä.


Haluaisinkin kysyä, onko teillä lukijoilla vinkkejä tähän nostalgiseen reseptiin? Omasta mielestäni tuon reseptin kuorrutteen voimäärä vaikutti aika pieneltä... Kaikki apu on tervetullutta Täydellisen Mokkapalareseptin etsinnöissä! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...