Sivut

perjantai 31. toukokuuta 2013

Paljon onnea kaikille valmistuville!


Tuoksukoon juhlapäivänne omenankukilta ja syreeneiltä, maistukoon se mansikoilta ja kuplajuomalta sekä olkoon se vatsaa kutkuttavan onnellinen ja erityinen päivä!

Erityisonnittelut rakkaalle pikkuveljelleni, joka saa huomenna valkolakin. <3

torstai 30. toukokuuta 2013

Haluatteko nähdä...

...mihin tuhlasin viimeiset (tai no, melkein viimeiset) pennoseni?


Huulilakkaan, kahteen Mavalan lakkaan ja meikkipussukkaan, jota en todellakaan olisi tarvinnut. Mutta kun siinä oli 3 söpöä bulldogia! Olen jo muutaman vuoden ajan potenut todella pahaa ranskis- ynnä muuta ruttunaamaisten koirien kuumetta, ja kun satuin Sokoksella kävelemään tuon pussukan ohi, en voinut vastustaa kiusausta. Sitä paitsi se oli viimeinen laatuaan, joten tämä oli selvästi kohtalo!


Söpöin meikkipussi ikinä! Tuitui!


Lisäksi hyödynsin Stockan kantistarjouksen ja ostin kaksi uutta, kesäistä Mavala-lakkaa.


Rimmelin Apocalips-huulilakan ostin lauantain juhlia varten (blogimainonnan uhrina, tietenkin). Pikkuveli saa silloin lakin, joten täytyy sitä vähän tälläytyä juhlaa varten!

Jos en muuta syytä näille höpöhöpö-ostoksille keksi, niin sanotaan vaikka, että ostin ne gradun palauttamisen kunniaksi - laitoin aamulla kotiprintterin laulamaan ja marssin yliopistolle palauttamaan vihdoin ja viimein tekeleeni. Kieltämättä aika voittajafiilis!

Onko teidän lukijoiden joukossa valmistumista juhlivia? :)

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

!!!












MUN KUVA PÄÄSI "PÄIVÄ MAAILMASSA" (A DAY IN THE WORLD) -KIRJAAN!!!


Ei mulla muuta.



(Jos et tiedä tai muista, mikä "A day"-projekti on, voit käydä projektin sivuilla. Lyhyesti: 15.5.2012 ihmiset ympäri maailmaa kuvasivat arkeaan ja valitsivat 10 kuvaa, jotka postasivat projektin sivuille. Projektista tehtiin näyttelyitä sekä kirja, JOSSA NYT MINUN KUVANI KOMEILEE - pakko boustailla, niin hieno juttu se on mun mielestä! Suomesta koko kirjassa on yhteensä 12 kuvaa. Kirjan löysin lauantaina pidetyn Siivouspäivän ansiosta katukirppikseltä!

Kaikki tuon päivän kuvani löydät tästä postauksesta.)

maanantai 27. toukokuuta 2013

Mojito, punainen pöytä ja vähän muutakin


Tekaisinpa tuossa äsken mojitot minulle ja kokkaavalle poikaystävälleni. Pidämme kaksi yhteistä vapaapäivää tänään ja huomenna, joten ajattelin, että kesäinen drinkki voisi olla paikallaan. Aikaisemmin tänään luimme aamulla pitkään sängyssä, tein meille banaanipannareita aamupalaksi ja kävimme keskustassa syömässä jäädytettyä jogurttia. Ei hassumpaa!


Tässä mojiton ohje, jos se joltakulta puuttuu! (K-18)

Mojito à la Tuuli
1 annos

4 cl vaaleaa rommia
½ lime
1 ½ rkl ruokosokeria
10 (vahvan) mintun lehteä
kivennäisvettä
jäitä/jäämurskaa

1. Purista limen mehu lasin pohjalle. Lisää myös mintun lehdet ja ruokosokeri.
2. Sörssää lusikalla sokeri, limen mehu ja mintun lehdet sekaisin. Tarkoitus on saada irtoamaan mahdollisimman paljon makua mintun lehdistä, joten hinkkaa lusikalla mintunlehtiä lasin reunaa vasten.
3. Lisää rommi - voit käyttää mittana esim. shottilasia!
4. Lisää lasiin reilusti jäitä tai jäämurskaa ja täytä lasi kivennäisvedellä.
5. Sekoita vielä lusikalla muutaman kerran juoma sekaisin ja nauti.


Vielä muutamia omia huomioitani mojiton valmistamisesta:

- Osta ehdottomasti vahvaa minttua (aka baariminttu), jos sellaista kaupasta löydät! Ainakin asematunnelin S-marketista on löytynyt, tänään löysin sitä Kampin K-Supermarketista (tosin se oli aivan törkeän kallista...). Myös tavallinen minttu käy, mutta silloin suosittelen laittamaan sitä enemmän ja sörssäämään lusikalla ekstralujaa.

- Joku muu voisi pärjätä vähemmällä sokerilla, mutta minun mielestäni mojiton kuuluu olla hieman makeaa.

- Jäämurska on mielestäni parempi vaihtoehto kuin jääpalat, mutta murska sulaa nopeammin enkä yleensä jaksa tehdä sitä.

- Sen täytyy olla nimenomaan ruokosokeria, tavallisesta sokerista tulee ihan eri (=pahemman) makuinen mojito.

Seuraavaksi - mojiton voimalla - aion tehdä jotain ennenkuulumatonta. Ylemmissä kuvissa näkyy taustalla meidän uusi keittiön baaripöytä, joka toimii muun muassa laskutilana. Aion näyttää muutaman kuvan uudesta punaisesta pöydästä tekemättä minkäänlaisia siivoustoimenpiteitä!

Here it - - wait for it - - comes!


Kyllä vain, kuvassa näkyy sekä läppärin ja imurin johto rumasti, erinäinen pirkkapaperikassi sekä vielä paikkaansa etsivä kierrätyskeskuksemme.

Hieman lisää ugly truthia toisesta kuvakulmasta...


Taustalla tiskipöytä tasoineen au naturel. Kyllä tämä nyt vähän kiristää näyttää tälläistä blogissa, mutta sille on syynsä...

Itselleni on todella vaikeaa päästää kotiimme vieraita, jos en ole jynssännyt paikkoja siistiksi, vaikken sitä kovin usein jaksakaan tehdä. Kumpikaan meistä - minä tai poikaystäväni - ei ole kovin siisti luonteeltaan, joten tavaroita jää lojumaan sinne tänne todella helposti ja siivoamiseen täytyy ihan erikseen ryhtyä. Kaikkein ärsyttävintä on, että siivouksen jälkeinen tila säilyy sellaisena ehkä puoli tuntia, minkä jälkeen tavarat alkavat taas hakeutua kaaokseen. Uuteen kotiin muuttamisen myötä meillä on ollut ihanan paljon kahvittelijoita ja muita kyläilijöitä, ja olen tietoisesti pyrkinyt vähentämään kodin siisteysasteesta murehtimista ja ahdistumista. Nyt tein siis saman blogin puolella. (Tarkoitukseni ei tulevaisuudessa ole näyttää blogissa kodin kaaosta, mutta halusin nyt äkkiä päästä näyttämään tuon pöydän ja samalla hieman opettelemaan uusia lähestymistapoja tähän kodin siisteysasiaan.)

Mutta takaisin pöytään...


Varsinainen ruokailupöytämme löytyy olohuoneen puolelta, jonne on suora ja avara sisäänkäynti keittiöstä. Keittiö itsessään on melko pieni, säilytystilaa vähän ja laskutilaa sitäkin vähemmän, joten uusi baaripöytä toimii tarpeellisena lasku- ja työskentelytilana. Läppäriäkin siinä voi pitää, jos haluaa vilkuilla reseptiä netistä ja/tai kuunnella kokatessa musiikkia. Ajattelimme vielä hankkia jonkin sortin baarijakkaran pöydän alle, mutta ainakaan ensisilmäyksellä ei Ikean tai Kodin1:sen sivuilta löytynyt mieleistä. (Vinkatkaa ihmeessä muita paikkoja, jos tiedätte! Värikäs baarijakkara olisi plussaa. ;) )


Ja nyt kun keittiöstä tuli puhe, niin esittelen samaan syssyyn uusimman peltipurkki-ihanuuden, joka kotiutui meille anoppikokelaani kautta: Van Houtenin sinisen kaakaopurkin!



Mielestäni aivan mahtava! Peltipurkit ovat heikkouteni, varsinkin tuollaiset vanhat ja patinoituneet. Voisinkin joskus tehdä kokoelmasta postauksen...


Keittiön ikkunalaudalla, peltipurkkien vieressä, basilika ja timjami voivat pulskasti, mutta korianterin kohdalla sinkkipurkki on tyhjä - kiitos kirvojen, jotka tekivät oikein kunnon invaasion istuttamaani korianteriparkaan! Yritin hävittää niitä fairyveden avulla, mutten onnistunut, joten korianteri joutui bioroskikseen. Jostain syystä kirvat eivät pitäneet timjamista eivätkä basilikasta, mutta korianteri oli niille ihanteellinen koti, kummallista!

Olisiko tässä nyt tarpeeksi pitkä ja sekalainen postaus tämän maanantain osalta? :D

Leppoisaa viikonalkua!

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Long Time No See

Hellurei sinne ruutujen toiselle puolelle! Kyllä täällä vielä hengissä ollaan, vaikka blogi onkin ollut todella hiljainen viime aikoina. Eilen sain vihoviimeisen tentin tentittyä, joten jäljellä on enää gradun palauttaminen ja kesän työharjoittelu. Valmistujaisia juhlinen sitten syksyllä! Jospa nyt liikenisi hieman enemmän aikaa bloggaamisellekin (Bloglovinissakin minua odottaa lähemmäs 300 lukematonta postausta...). Ensi viikolla juhlin pikkuveljen lakkiaisia, sekä tietysti autan niiden järjestelyissä.

Tässä muutama viime aikoina otettu räpsy selityksineen.



Ihanaa, kun luonto on puhjennut kukkaan! Olen ihaillut Helsingin vihertävää kauneutta bussin kyydistä, kävellen sekä pyörän selästä ja tullut siihen tulokseen, että tämä on kyllä ihan paras kesäkaupunki. Alempi kuva on otettu äitienpäivänä, jolloin vihdoin ja viimein kotikoivuun ilmestyivät hennonvihreät lehdet.


Tenttiin lukemisen ohella olen yrittänyt ulkoilla. Meren katselu se vaan aina piristää mieltä - silloinkin, kun sää on hieman harmaa.


Meille tuli ihana uusi, harmaa höyhentäytteinen sohva! Räpsäisin kuvan yhtenä päivänä, kun päällä oli  hauskanväriset vaatteet. Kokonaista kuvaa sohvasta ei ole, koska kämppä on ollut viime viikot aivan erityisen mullin mallin, eikä täällä tosiaankaan voi leikkiä mitään sisustusbloggaajaa - ainakaan ennen kunnon siivousta (sitä voi tosin joutua odottamaan...).


Euroviisuja katsoin siskon kanssa kunnon mättöjen voimalla. Pidimme myös omaa pistetaulukkoa - meidän kisoissa Suomi voitti! ;)


Yhtenä päivänä ostin ihania, violetinpinkkejä neilikoita lähimarketista ihan muuten vaan. Ilta-aurinko paistoi kauniisti ja kukat mätsäsivät kaitaliinaan, joten räpsäisin kuvan.


Ostin itselleni uudet kengät - Haltin turkoosit tennarit Cittarista alennuksella. On todella mukavat jalassa ja tuo väri kyllä piristää, erityisesti keltaisiin sukkahousuihin yhdistettynä. Laitoin tennarit jalkaan samantien ostamisen jälkeen ja illemmalla menin pelaamaan poikaystävän ja tämän kavereiden kanssa krokettia. Voitin molemmat pelit, joten laitoin samaiset kengät jalkaan seuraavallakin pelikerralla - ja voitin taas. Olkoot nämä kengät siis Voiton Tennarit!

Kunhan saan vielä parit korjaukset graduun ja koko hoidon tulostettua ja palautettua, päättyy tämän vuoden (ja itse asiassa koko tutkinnon) yliopistoaherrukset. Minulla on kasa lehtiä luettavana, monta uutta käsityöideaa ja halu leipoa, joten hyvä, että puurtaminen on vihdoin pian ohi.

Mitä teille kuuluu? :)

maanantai 13. toukokuuta 2013

Viikon väriterapia 30


Ohhoh, kylläpäs edellisestä väriterapiasta onkin ehtinyt kulua aikaa! No, eipä sillä, etteikö blogiin mahtuisi värikkäitä asioita muutenkin. Nyt kuitenkin piiitkästä aikaa väriterapiaa!

Olen viime aikoina tehnyt muutamia kivan värikkäitä hankintoja sekä vaatekaapiini että kotiin, jotka ajattelin esitellä tässä viikon väriterapiassa.


Ensimmäisenä uusi suosikkipaitani, Lindexiltä hankittu turkoosi pitsipaita (14,95e). Oli pakko käydä katsastamassa Lindexin uusi mallisto, Party Perfect, enkä tietenkään poistunut kaupasta tyhjin käsin... Eipä sillä, jätin monta muuta ihanuutta kuitenkin kaupan rekkeihin muille onnekkaille! Party Perfectin vaatteet kyllä puhuttelivat minua (varsinkin ihanat mekot), mutta lompakkoni oli kuitenkin sitä mieltä, että yksi pitsipaita (joka muuten ei ollut tuosta kyseisestä mallistosta, vaikka samanhenkinen onkin) sai riittää.


Toinen vaatekaappiini eksynyt värikäs hankinta löytyi lähikirppikseltäni. Kuinka hauskaa, että viereisestä talosta löytyy kirppari! Tarjonta tosin ei mielestäni ollut mitenkään kovin erikoinen, mutta ylläolevan raitapaidan (2e) kuitenkin löysin. Jotenkin nuo värit ovat todella kummallinen (mutta mielestäni kuitenkin toimiva) yhdistelmä! Raitapaita on ohutta, läpinäkyvää materiaalia, joten toppia pitää alla käyttää.


Ylläolevan pirteän pinkin kaitaliinan (4e) löysin H&M:n alesta. Minulle on tullut paha tapa kurkkia säännöllisesti Homskun nettikaupan SALE-osastoa, ja kun kiinnostavia tuotteita on tarpeeksi kerääntynyt, pistän tilauksen menemään. Vaatteitakin on sieltä niin helppo ostaa, kun oma koko on tiedossa. Hyödynnän tässä myös siskoani, joka hänkin säännöllisesti H&M:ltä tilailee - joskus yhdistämme tilauksen, jolloin säästämme postikuluissa.


Pinkki linja jatkuu keittiön puolella, jonne ostin Stockan kantistarjouksessa olleen Rosti Mepalin keskikokoisen Margrethe-kulhon (10e). Olen kaivannut juuri tuollaista keskikokoista leivontakulhoa kuivien ainesten sekoittamiseen ynnä muuhun, johon ei tavallista, isoa kulhoa tarvita. (Ylläolevassa kuvassa  muuten banaanipannaritaikina, ja lopputulos sitä edellisessä kuvassa.) Minulla ei tuosta Rosti Mepalista ole aikaisempaa kokemusta, mutta tosi jämerältä ja laadukkaalta kulho vaikuttaa! Väreinä oli tuon mymmelinpunaisen (=jotakuinkin vadelmanpunainen) lisäksi tarjolla mm. turkooseja ja keltaisia kulhoja - niin herkullisia värejä. :)


Stockan kantistarjouksesta ostin myös värikkään lehtikorin (10e) paperiroskille. Olemme jo useamman vuoden laittaneet paperiroskat, kuten hesarit, aina paperikassiin ja sen täytyttyä kiikuttaneet sen asianmukaiseen roskislaatikkoon - kätevää, mutta ei kovin kaunista. Niinpä ajattelin, että josko tämä värikäs Casan lehtiteline ajaisi saman asian vähän tyylikkäämmin. ;) En tiedä, miten kestävä tuo kori on, mutta tosi hauska idea, että se on tehty vanhoista värikkäistä lehdistä!

Näin loppukeväästä/alkukesästä iskee aina kova tarve saada värikkäitä asioita niin kotiin kuin vaatetukseen! Onko teillä havaittavissa samankaltaista ilmiötä...?

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Kukkia äideille

Toivotin jo eilen hyvää äitienpäivää, mutta ehdinkin vielä näin varsinaisena päivänä ennen mummolle lähtöä postata muutaman kukkakuvan juhlan kunniaksi!






Kuvissa ei nyt näy perinteisiä valkovuokkoja, sillä nämä kuvat on otettu jo huhtikuun puolella anoppikokelaani pihamaalla. Valkovuokkoja tai ei,

ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja isoäideille!

lauantai 11. toukokuuta 2013

Keep It Simple





Joskus - tai itse asiassa useimmiten - onni koostuu hyvin yksinkertaisista asioista, kuten esimerkiksi:

- meren katselusta
- auringosta nauttimisesta
- nopeasti kyhätyistä piknikeväistä
- yllättävästä kirpparireissusta
- jääkaapista löytyneistä aineksista kyhätyn herkullisen salaatin keksimisestä

Tarkennus viimeiseen kohtaan: yhdistelmä babypinaattia, fetaa, päärynää, cashewpähkinöitä ja loraus balsamicoa (ks. toinen kuva ylhäältä) on yllättävän maittava salaatti - jotain freesiä, jotain suolaista, jotain makeaa, jotain rouskuvaa.

Minulla on monta postausta odottelemassa Oikeaa Hetkeä, mutta näköjään inspiraatiokin antaa odotuttaa itseään. Liittyisikö jotenkin tuohon auringonpaisteeseen?

Kivaa lauantai-iltaa ja mainiota äitienpäivää kaikille äideille (erityispusut sille parhaalle eli omalleni)!

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Suppilovahveropiirakka

Ja taas pukkaa reseptiä! Viime sunnuntaina (?) teki mieli leipoa jotain suolaista, ja pakkasessa oli vielä suppilovahveroita, joten teimme poikaystävän kanssa yhdessä herkullista sienipiirakkaa. Alkuperäistä ohjetta, jonka löysin täältä ihan googlaamalla, muuntelin hieman.


Suppilovahveropiirakka
pyöreä piirakkavuoallinen

Pohja:

50 g voita
½ dl vettä
1 kananmuna
½ porkkana raastettuna
1 tl leivinjauhetta
1 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja

Täyte:

noin 1 l pakastettuja (paistettuja) suppilovahveroita mielellään sulatettuna
1 sipuli
1 salottisipuli
voita
1,5 dl raastettua parmesaania
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
1-2 tl suolaa
mustapippuria

1. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään.

2. Nypi voi jauhojen sekaan, lisää muut aineet ja vaivaa taikinaksi. Jos taikina tuntuu liian kuivalta, voit lisätä hieman vettä - jos taas taikina on liian löysää, lisää hieman jauhoja.

3. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina sekä pohjalle että reunoille tasaisesti. Paista pohjaa 225-asteisessa uunissa 5 minuuttia.

4. Valmista sillä aikaa täyte. Paista suppilovahveroita pannulla niin kauan, että neste on haihtunut pois.

5. Pilko sipulit pieneksi ja paista ne pannulla voissa.

6. Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään, maista onko suolaa sopivasti ja laita seos piirakkavuoan päälle.

7. Paista piirakkaa vielä noin 15-20 minuuttia.


Porkkanaraaste sopii yllättävän hyvin pohjaan! Ensin hieman epäilin, mutta itse asiassa se vaikuttaa rakenteeseen vain positiivisesti. Suppispiirakka on helppo tehdä ja maistuu oikein mainiolta - kannattaa kokeilla, jos pakkasesta löytyy vielä viime syksyn sieniä!


Rentouttavaa helatorstaita, pian se on taas viikonloppu!

tiistai 7. toukokuuta 2013

Haukipullat

Vietin viime viikon muita ihmisiä ruokkien: vappuaattona meillä oli kylässä monen monta pientä porukkaa, joille tarjoilin helppoja salaatteja; vappupäivänä loihdimme poikaystävän ja rakkaan ystävän kanssa itsellemme grilli- ja jämäaterian; perjantaina lounaalle tulivat sisko ja veli, joille en jaksanut tehdä muuta kuin feta-pähkinäsalaattia ja perjantai-iltana ystäväpariskunta tuli syömään. Aikamoista kokkaamista ja herkuttelua! Blogissa esiteltävistä viime viikon sapuskoista puuttuu enää yksi, nimittäin haukipullat - olkaa hyvä! Ohje on jälleen kerran Eevan.


Haukipullat
4 annosta / ohje Kauhaa ja rakkautta

800 g haukifilettä
1-1,5 dl kuohukermaa
2 munaa
reilu loraus sitruunamehua
silputtua tilliä
valkopippuria
suolaa
paistamiseen voita

1. Leikkaa hauki palasiksi ja hienonna tehosekoittimessa tai yleiskoneessa. Samalla pitäisi mennä mahdollisten ruotojenkin sileäksi. Vaihtoehtoisesti osta haukea (tai muuta valkoista kalaa) jauhettuna suoraan kaupasta! Luulisin, että myös kalatiskillä voi pyytää fileen jauhettuna...?
 
2. Sekoita keskenään hauki, kerma, munat, sitruunamehu, tilli, valkopippuri ja suola.

3. Ota taikinasta kahdella ruokalusikallisella palleroita ja paista pannulla voissa kummaltakin puolelta kullanruskeaksi.

4. Tarjoile perunamuusin ja tilli-kermaviilikastikkeen kera


Siis ai että nämä oli hyviä ja helppoja! Inspiraatio iski kaupassa, kun näin valmiiksi pakattua jauhettua haukea kympillä kilo. Meillä ei ole lihamyllyä, joten kotona jauhaminen ei onnistuisikaan. Aion ehdottomasti ostaa myös seuraavan kerran samaa tavaraa kun vain sitä kaupassa on tarjolla, sillä haukea pitäisi muutenkin syödä enemmän. (Hauki on aika paljon ekologisempi vaihtoehto kuin Norjan lohi.) Kokeilkaa ihmeessä tekin näitä Eevan haukipullia! :)

maanantai 6. toukokuuta 2013

Orava ja sen kaveri

Heipparallaa ja hyvää alkanutta viikkoa! Itse pidän vähän lomaa tällä viikolla, joten bloggailullekin on varmaan tavallista enemmän aikaa. Postattavia aiheitakin minulle on kerääntynyt kourallinen, joten pysykää kuulolla!

En oikein ole aiemmin ehtinyt tai ollut tarpeeksi inspiroitunut postaamaan löydöistä, jotka tein reilu viikko sitten Korukarnevaali-tapahtumassa Gloriassa. Korukarnevaali järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja siellä oli sekä koruntekijöitä että korutarvikkeiden myyjiä esittelemässä ja myymässä tuotteitaan. Niin uskomattoman hienoja koruja ja ideoita! Meinasin ensin, että ottaisin vähän kuvia tapahtumasta, mutta se jäi tekemättä koska a) minijärkkäri oli poikaystävän kaverilla b) Gloriassa oli todella pimeää (mikä varmastikaan ei edistänyt korujen myyntiä...) ja c) tulin siihen lopputulokseen, etten halua levitellä muiden ideoita netissä, vaikka idean keksijän nimen kuvan yhteyteen laittaisinkin. Niinpä tyydyn esittelemään pari ihan ostamaani löytöä!


Tämän huippuihanan oravakorun löysin Nunun pöydästä. Ensin kävelin ohi, mutta pakkohan kurre oli käydä hakemassa hyvään kotiin! Orava on tehty puusta ja tummat osat on yksinkertaisesti poltettu puuhun. Kultainen tammenterhokin on ihan oikea, maasta poimittu terho. Miten mainio idea! Nyt orava jahtaa terhoa kaulassani. :)


Kynnet tietty olisi voinut lakata tai edes putsata ennen kuvaamista...

Raidallinen, ihanan pehmeä nahkapussukka taas löytyi Arja Vänttisen pöydästä. Hän tekee työkseen poronnahkasta lemmikeille tarvikkeita kuten valjaita ja käyttää ylijäämäpalat aivan upeisiin pussukoihin. Mielestäni todella hienoa, että ylijäämänahka käytetään hyväksi! Kaiken lisäksi pussukat ovat uniikkeja. Tiedustelin, onko Arjalla verkkokauppaa, mutta hän sanoi myyvänsä netissä vain lemmikkien tarvikkeita (klik). Sen sijaan Arja's Artin Facebook-sivuilta löytyy kuvia nahasta tehdyistä oheistuotteista. Itse tykkäsin näistä pussukoista ihan mielettömästi, ja rohkaisinkin Arjaa laittamaan näitäkin verkkoon myytäväksi.

Korukarnevaali oli tosi kiva tapahtuma, koska sisäänpääsy oli ilmainen ja löysin monta uutta koruntekijää. Heininkin tapasin, mikä oli kiva juttu. :) Toivotaan vaan, että tapahtuma oli kannattava myös myyjille!

lauantai 4. toukokuuta 2013

Huhtikuu 2013


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...