Sivut

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Midsummer

Onpas ollut kerrassaan mukava juhannus! Oikeastaan tämän vuoden juhannus oli aikalailla toisinto viime vuoden juhannuksesta, mutta sehän ei mitään haittaa, koska näin ne uudet perinteet syntyvät.


Nyt muutamia keskikesän juhlasta nappaamiani kuvia. (Varoitus: postaus sisältää useamman varvaskuvan!)





Aamupäivästä lähdin ystäväni äidin luokse talkoisiin, kuten edellisenäkin juhannuksena. Talkoopaikka sijaitsi kaukana kaupungin tohinoista järven rannalla ja terassin katon pesemisen jälkeen innostuin ottamaan muutamia kuvia pihan kukkaloistosta. Ihan täydellinen juhannuksenviettopaikka!


Grilliherkuttelujen jälkeen luvassa oli hetki, jota olin odottanut kokonaisen vuoden: maailman parhaan kakun syöminen! Olin koko vuoden muistellut sitä ihanaa mansikka-raparperikakkua, jota syötiin silloin juhannuksena, joten toiveeni toteutettiin ja sain taas syödä itseni ähkyksi tuosta kakusta. Olen ihan tosissani: tämä on yksinkertaisesti paras kakku, jota olen ikinä syönyt - vaikka asiaanhan saattaa vaikuttaa myös jokin juhannustaika tai talkootöiden ja järvessä pulahtamisen jälkeinen euforia. Resepti Kinuskikissalta!


Juhannukseen kuului myös karvaisia ystäviä. :)




Kuten viime vuonnakin, juhannusiltaa vietimme saaressa, jossa tuntemattomiakin tervehditään halaamalla, tiskaamisesta ei oteta stressiä ja pienet mökit on sijoiteltu sikin sokin niin, että vessaa etsiessä joutuu väkisinkin kulkemaan toisten pihojen poikki. Kokkoa poltettiin, syötiin makkaraa ja keskiyöllä tanssittiin  kalliolla, ihan niin kuin viime vuonnakin.





Juhannuspäivänä satoi, joten oli hyvä aika suunnata kohti kotia ja kylpyyn. Lepäilin koko iltapäivän, mutta sitten aurinko alkoi paistaa, joten hyppäsin pyörän selkään ja lähi-Siwan kautta rantaan syömään jäätelöä ihan omassa seurassani. Rannalla oli muitakin kaupunkijuhannusta viettäviä, mutta tunnelma mukavan rauhallinen.

Kotimatkalla tein pienen lenkin parin puiston kautta, sillä halusin kurkata, minkä verran porukkaa on liikenteessä. Kyllä joka puistosta aina joku löytyi viltin kanssa, mutta kaupunki oli kyllä todella hiljainen. Pyöräillessäni yhtä hyvin hiljaista katua vilkaisin juuri oikeaan aikaan kerrostalon pihaan, jossa näin jonkun kaatuvan. Kurvasin tietenkin heti katsomaan, oliko käynyt pahasti. Kyseessä oli pikkuruinen mummeli, joka oli kuulemma "ollut ryyppäämässä" juhannuksen ja eläkkeensä alkamisen kunniaksi, eikä sen vuoksi pysynyt enää ollenkaan pystyssä. Mieletön tuuri, että osuin paikalle oikeaan aikaan auttamaan mummelin kotiinsa, sillä kaupunki oli aivan hiljainen, ja ties miten kauan hän olisi saanut pihalla maata, jos en olisi pyöräillyt ohi! Mummeli kiitteli kovasti, ja huuteli vielä ikkunasta, että kaikki hyvin.


Päivän päätteeksi menin ihan kotitalon viereen puistoon lueskelemaan lehtiä ja juomaan jaffaa. Mainio päätös ihanalle juhannukselle!

Aika hauskasti juhannuksena näkyi myös Suomen kesän kaikki sääolosuhteet - välillä paistoi todella kuumasti, välillä taas tuli vettä kuin saavista. Tänään olen jo pessyt pyykkiä ja vähän siivoillut. Illaksi odotan poikaystävää saapuvaksi äijäjuhannuksen vietostaan.

Miten teidän juhannus on mennyt?

2 kommenttia:

  1. Oi, kivoja kuvia! :) Teidänkin juhannus vaikuttaa mukavalta, etenkin tuo kakku kiinnostaa kovasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tuosta kakusta kannattaakin olla kiinnostunut :D Aion leipoa sitä lähiaikoina, tervetuloa maistamaan!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...